torstai 24. lokakuuta 2013

Lisää sanakirjaan pääsemisestä

Kirjoitin aiemmin, että sanakirjojen tehtävä ei ole (virallista kielenkäyttöä sääteleviä sanastoja ja kielenhuollollisia käsikirjoja lukuun ottamatta) preskrikptiivinen vaan deskriptiivinen: sanakirja ei lähtökohtaisesti säätele kielenkäyttöä vaan kuvailee sitä ja toimii siten tulkitsemisen apuvälineenä.

(Varoitan etukäteen, että kirjoitus sisältää aiheestaan johtuen erinäisiä alatyylisiä sanoja ja loukkaavia ilmaisuja.)

Vaikka toistan itseäni, totean vielä kerran, että sanakirjoissa voi siis olla puutteita ja virheitä. On totta, että erikoisalojen terminologian osalta ei yleissanakirjalta voida kohtuudella odottaa täydellistä kattavuutta, mutta näidenkään kohdalla ei tule suvaita virheitä. Tarkkuutta (tiukassa mielessä) ei pidä sekoittaa oikeellisuuteen. Esimerkkinä mainittakoon englannin kielen hevostermi bay, joka merkitsee 'ruunikkoa'. Ruunikon erottaa raudikosta se, että ruunikon jouhet ovat mustia. Mikäli bay määriteltäisiin 'an equine coat colour or a horse of such colour' olisi määritelmä oikea vaikkakin epätarkka; määritelmä 'a horse of reddish brown colour' on pitkälti oikea, mutta oleellisilta osin epätarkkuudessaan harhaanjohtava, sillä tämä määritelmä sekoittaa sen raudikkoon, joka on englanniksi chestnut. Se, että väritermeinä bay ja chestnut molemmat merkitsevät 'punaruskeaa', on tietysti hauska yksityiskohta ja arvatenkin syy joissakin sanakirjoissa esiintyvään hämmennykseen.

Sanoja on menneisyydessä jätetty pois sanakirjoista niiden alatyylisyyden vuoksi (rumista sanoista vanhemmissa suomalaisissa sanakirjoissa kirjoitin jo aiemmin). Samoin on saatettu jättää selittämättä alatyylisiä merkityksiä sanoille, joilla on myös päivänvaloa kestävä merkitys. Tämä saattaa olla suuri karhunpalvelus sellaiselle, jolle tällainen tieto olisi oikeasti käyttökelpoista. Onneksi Oxford English Dictionary ei arastele kertoa, että pearl-necklace on paitsi 'a necklace made of pearls' myös 'semen ejaculated on to a sexual partner's neck or chest'.

Haja-ajatuksena mainittakoon, että Gummeruksen Suomi/saksa/suomi sanakirja (1992) hieman yllättäen ei tunne hakusanoja pilkunnuohooja tai -viilaaja, mutta sieltä kyllä löytyy pilkunnussija, jonka saksankieliset vastineet eivät kuitenkaan ole lainkaan alatyylisiä (der Kleinkrämer, der Kleingeist, der Pedant, der Haar(e)spalter). Onneksi tässä tapauksessa tyyliero hakusanan ja vastineiden välillä ei kuitenkaan johda siihen, että suomenkielinen lukija käyttäisi tietämättään kovin alatyylistä ilmaisua.

Alatyyliset sanat ja merkitykset voivat pöyristyttää, mutta nykyään ei enää yleisesti katsota, että niitä ei pitäisi sisällyttää sanakirjoihin. Nykyään eri tahot katsovat loukkaaviksi aivan toisenlaisia sanoja, kuten seuraavista esimerkkitapauksista nähdään.

Antisemitismiä vastaan taistelevaa Anti-defamation Leagueta (ADL) edustava Abraham Foxman ilmoitti viime vuosituhannen lopulla, että Random House Webster's College Dictionaryn tulevaan painokseen suunniteltu merkityksen 'a person who is fanatically dedicated to or seeks to control a specified activity, practice, etc.' lisääminen sanalle Nazi on loukkaavaa ja vähättelee natsihallinnon murhanhimoisia aikeita ja tekoja. Hänen mukaansa sanakirjantekijöillä on kielenkäyttöä ohjaava rooli ja velvollisuus:
Mr. Foxman suggested it was the role of the editors, as language experts to inform the public that there should not be a "jocular" usage of the word Nazi.
Tällainen uskonnollissävytteinen sanatabuajattelu on ehkä hieman vaikea sulattaa, mutta kontekstissaan ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, millaisen vaikutuksen Foxman katsoi uudella määritelmällä olevan:
[T]he new definition "lend[s] a helping hand to those whose aim is to prove that the Nazis were really not such terrible people. If someone can be a 'soup Nazi' or a 'traffic Nazi,' how bad could the real Nazis have been?"
Hyllystäni löytyvä sisällöltään suppeampi Random House Webster's Concise College Dictionary (1998) ei sisällä "vitsikästä" määritelmää lainkaan, mutta ilmeisesti Random House päätyi suosittelemaan sanan käytön välttämistä tässä merkityksessä.

Valitettavasti Oxford English Dictionary ei osallistu taisteluun natsien pahuuden vähättelyä vastaan antaessaan sanalle Nazi historiallisen merkityksen ohella määritelmän '[aperson who is perceived to be authoritarian, autocratic, or inflexible; one who seeks to impose his or her views upon others' ja vieläpä tästä käytöstä esimerkit Safety Nazi ja Aerobics Nazi (mutta ei, mielenkiintoista kyllä, ilmaisua grammar nazi).

Loukkaavia sanoja sisältää myös vuoden 2001 Tieto-Finlandia-palkittu Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja, jossa sanan somppu 'somali' ainoat käyttöesimerkit ovat kohtuullisen kielteisiä mielikuvia herättävät "vitun somput" ja "yks somppu ryösti mut". En ole tosin vielä kuullut, että kukaan olisi ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisen sanakirja-artikkelin johdosta, vaikka ainakin Stadin Slangi ry voisi irtisanoutua rasismista.

Asiallisesti loukkaavana tai ainakin halventavana voidaan pitää myös sanaa McJob, joka vastaa suunnilleen suomen ilmaisua paskaduuni. Muiden kattavien sanakirjojen tapaan Oxford English Dictionary tuntee sanan antaen sille määritelmän '[a]n unstimulating, low-paid job with few prospects, esp. one created by the expansion of the service sector'. Sanan etymologinen selitys eli pikaruokalaketju McDonald's närkästyi tästä ja ryhtyi kampanjoimaan määritelmän muuttamisen puolesta, mutta tässä asiassa sanakirjantekijät ovat pysyneet lujana. Kokonaan toinen kysymys on, onko McDonald's sanan olemassaolon johdosta mahdollisesti pyrkinyt toimintatavoillaan parantamaan mainettaan työnantajana.

ADL:n ja McDonald'sin reaktiot ovat hyviä esimerkkejä siitä, millaiseen hölmöilyyn väärinkäsitykset sanakirjojen perusluonteesta voivat johtaa. Lienee syytä kuitenkin tähdentää, etten suinkaan ole sitä mieltä, että sanakirjan ei tulisi antaa ohjeita sanojen käytöstä: esimerkiksi tieto siitä, että tiettyä sanaa pidetään loukkaavana tai alatyylisenä on juuri sellaista hyödyllistä tietoa, jota sanakirjan tuleekin tarjota. Tällöinkin ohjeiden tulee (ainakin ihanteellisessa mielikuvitusmaailmassa) heijastella kielenkäyttäjien yhteisön arvoja eikä pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan niihin.

Ihmiset ovat toki loukkaantuneet myös tiettyjen sanojen poistamisesta sanakirjoista, mutta se on jo toinen aihe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti